torstai 24. huhtikuuta 2025

Yhteiskunnan tukea lapsiperheille on minimoitu, äideiltä vaaditaan enemmän työssäkäyntiä ja kun lapsiperheen arjessa aletaan mennä fyysisesti tai taloudellisesti jaksamisen äärirajoilla ei ole mikään ihme, että ihan kuka tahansa voi uupua niin äiti kuin isäkin. - Äitien ja/tai isien syyllistäminen ei auta lapsiperheiden arkea uupumuksen kaaoksessa, missä tarvittaisiin arjen auttavia käsiä ja armollisuutta tukea jaksamista vaatimatta superäitiyttä supersiistissä mallikodissa. - Voimia ja jaksamista kaikille äideille ja isille - olkaa armollisia itsellenne ja toisillenne ja tukekaa toisianne vanhemmuudessa

♥ Rakkaudesta lapseen ♥ by silja

 Mietteitäni Minna Canthin hengessä:

Olen asunut Kanttilan kupeessa, jossa kirjailija Minna Canth (19. 3. 1844 Tampere – 12. 5. 1897 Kuopio) aikoinaan eleli. Kerrotaan, että on paljolti Minna Canthin ansiota, että Suomi on naisille tasa-arvoisempi ja tasavertaisempi maa kuin hänen elinaikanaan ja suvaus ulottuu jo lähestulkoon kaikille eri työelämän aloille, vaikkapa ihan naispappeuteen astikin.
Samoin Suomen nykyisen hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikka ja terveyspolitiikka ja vanhusten hyvä hoito on paljolti Minna Canthin ansiota, kuulemma. Siis eläköön Minna, Suomen ensimmäinen nainen, jolla on oma kansallinen liputuspäivä tasa-arvon päivänä 19.3. jo peräti vuodesta 2007 lähtien, ajatella.
Minun kansa- keski- ja lukiokouluaikanani ei Minna Canthia kouluissa juuri paljon luettu, nimeltä ehkä mainittiin, kuten myös mm. Johan Ludvig Runebergin runoteokset, F.E. Sillanpää, Pentti Haanpää sekä Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, jota lukiossa luettiin ja referoitiin äidinkielen tunneilla ja jonka nyt hankin pysyvästi omaankin kirjahyllyyni Remulan torpan 7-veljeksen: isäni ja 6 setäni ja mummoni muiston takia.
Minna Canthin kerrotaan kirjoittaneen naisten ja pienten lasten äitien hädästä taloudellisen ahdingon kuristaessa otettaan ja mielenterveydenkin alkaessa järkkyä vähitellen. Joku kirjoitti, että Minna Canth olisi ammentanut näihin teksteihinsä myös henkilökohtaisia, eikä vain palvelijoidensa tai lähipiirissä näkemiensä naisten hädänalaisia kokemuksia.
Valitettavasti mielestäni Minna Canthin kuvaamat olot ja köyhäintalot ja vaivaistalot eivät ole Suomessa vain 1800-luvun yksinoikeutta ja etuoikeutta, vaan ne ovat ihan totista totta meidän 2000-vuosituhannellakin tässä niin nykyaikaisessa ylikilpailutetussa markkinataloudessamme.
Nykyiset julkiset hoivapalvelut ja niihin satsattavat sekä rahalliset eli ylikilpailutetut että työntekijäresurssit eli alimitoitetut, niin lapsille kuin nuorille ja aikuisille sekä ikäihmisille kuin myös vammaisille, kertovat päättäjien tahdosta ja heidän arvoistaan nyky-yhteiskunnassa.
Hoiva ja huolenpito pitäisi olla jokaisen elinikäinen oikeus, perustuslakiin kuuluva perusoikeus, mutta sitä se ei ole nyky-yhteiskunnassakaan kaikista tärkeistä ja yhteisesti sovituista tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lakipykälistäkään ja momenteistakaan huolimatta.
Ylikilpailutetun markkinatalousmaan lohkottu nihilismi, missä kukaan ei halua, että mikään kuluerä kuuluisi omalle momentille, ajaa meidät vielä tänäkin päivänä "köyhäintaloihin ja vaivaistaloihin". - Rahaa pitäisi vain tulla oven täydeltä joka tuutista, mutta mikään ei saisi maksaa mitään, eikä mitään mennä mihinkään kuluihin, ei lastemme ja nuortemme koulutukseen, kasvatukseen tai muuhunkaan hyvinvointiin, eikä varsinkaan mitä tulee lähimmäisen hoivaan, huolenpitoon ja auttamiseen.
Kaikki kunnat ja kaupungit kilpailevat keskenään joka momentilla, kuka on niiden ranging-listalla kustannustehokkain eli se suurin ja komein ja paras kunta, ja jolla on se kilpailukykyisin ja jolla on se alin veroäyri. Kukaan ei mittaa kuntalaisten kannalta tärkeiden palveluiden todellista paremmuutta ja laatua ja toimivuutta, eikä reagoi ennalta ehkäisevästi huostaanottotilastojen suuriin lukuihin, eikä köyhyysloukkujen pitkiin toimeentulotukijonoihin. Se, jos mikä olisi paljon olennaisempaa rangingia kunnille kaikkiin kuntalaisiin kohdistuvan syrjäytymisen ehkäisyn sekä itsemurhien ehkäisyn kannalta.
Ennalta ehkäisy kun tulee loppupeleissä halvemmaksi ja hyödyllisemmäksi koko yhteiskunnalle, vaikka se ei olekaan lakisääteisesti turvattu pakollinen menoerä kunnille, kuin mitä pakolliset ja lakisääteiset velvoitteet esim. huostaanotoista ja laitoshoidoista, jotka ovat mielestäni vain puutteita ja laiminlyöntejä ja virheitä korjaavaa kosmetiikkaa, kun paskat on jo housussa, eikä vaippoja ole enää varaa ostaa tarpeeksi.
Mikähän pienellä präntillä painettu poikkeuspykälä, jota en ole huomannut lukea, sallii tällaisen nykyisen lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten heitteillejätön ja kestämättömän taloudellisen ahdingon ilman riittävää toimeentuloturvaa tässä nykyisessä ylikilpailutetussa hyvinvointiyhteiskunnassa.
Ikääntyminen kuuluu meidän jokaisen, ihan lähes kaikkien eläväisten ihmisten elinkaareen ennen kuolemaa ja ennen papin viimeistä aamenta meille vaivaisille maan matosille. Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on elämisen laadun kannalta paras vaihtoehto, vaikkakaan se ei ole aina mahdollista hyvin tuettunakaan. Tällöin on turvattava myös riittävät julkisen sektorin järjestämät vanhusten sekä että myös vammaisten hoivapalvelut kaikissa eri laitoshoitomuodoissa.
Koska nyky-yhteiskunnassakaan ei, niin kuin ei Sinun aikanasikaan Minna, kuunnella niitä ihmisiä eli utopistisia toisinajattelijoita ja turhia haihattelijoita ja maailmanparantajia, jotka ovat erimieltä valtaapitävien poliitikkojen ja virkamiesten kanssa, niin kuule Minna Canth – minusta Sinulle olisi nytkin taas paljon töitä täällä koko koto Suomessa, eikä vain Kuopiossa.
Vielä olisi todella Sinullekin tilaustöitä ja konsulttitöitä tasa-arvoisen yhteiskunnan eteen, että jos nyt kuitenkin kuuntelisit tämän hartaan pyyntöni ja Sinäkin haudastasi nousisit ylös kuolleista, vaikka onkin kulunut jo enemmän kuin kolme päivää yllättävästä kuolemastasi. Aamen.
made by silja

Lehmitytön häränpuutosta

Lehmitytön häränpuutosta
maaseudun muutosta...
Paimenpoijan jytkyn, jytky
nupo sukupuutossa...
Utareet ois valio-luokkaa,
proteiinit, rasvat kohillaan...
Paimenpoijan jytkyn, jytky
ottaa sarvekastaki härkää...
Lehmityttö rajan yli
turpailee vierasta sonnia...
Paimenpoijan jytkyn, jytky
rajat panee turpailuun...
Lehmityttö pellollansa
iliman euro-onniansa...
Paimenpoijan jytkyn, jytky
ottaa sanastaki miestä...
Lehmityttö viheriöllä
tanssii peruskarkelon...
Paimenpoijan jytkyn, jytky
estot luopi karkeloon...
Sorkat uppoo mustaan multaan,
viherkultaan ojanpientareen...
Paimenpoijan jytkyn, jytky
varothan liukumiinaa...
Lehmityttö-kulinaristi
iliman lihanautintoo...
Jytky-uutinen naudanlihapula
maatilojen lopetuksen takia...
Paimenpoijan jytkyn, jytky
pelekkää oisko nyt edes porkkanoo...
made by silja

 SUOMALAINEN SOSIAALITURVA ALASAJON KOHTEENA

Suomalainen sosiaaliturva on ollut 1980-luvulla maailman parhaiten ja edullisimmin toteutettu. Nyt sitä on ajettu alas. Tuntuu kuin asuisin hölmölässä, jossa virkamiehet elävät täysin pihalla inhimillisestä elämästä.
Sairaanhoidon leikkaukset näkyvät ylistressattuina hoitajina ja hoitojonot ovat kestämättömiä. Pitkäaikaissairaat kärsivät lisäksi Kela-korvausten leikkauksista. Kaikista eniten taloudellisesti kärsii aina pienituloinen sairastuessaan.
Kukaan ei voi itse valita syntyykö tänne terveenä vaiko sairaana tai rikkaana vaiko köyhänä.
Sairaanhoidon alasajo - tehokkuuteen perustuvan hoitajavajeen, digitalisaation ja medikalisaation aikakautena - tuo inhimillistä hätää sairaalle, hänen omaisilleen ja lähiympäristölleen.
Inhimillinen hätä, sairastuminen, avioero, konkurssi, työttömyys, kohtuullisetkin asuntovelatpienentyneisiin tuloihin nähden voivat suistaa terveenkin ihmisen yllättäviin tekoihin ja yleensä aina kärsii lähiympäristö avun tehottomuuden ja puutteen takia.
Perheenjäsenen työttömyys vaikuttaa koko perheen ilmapiiriin negatiivisesti. Voimavaroja käytetään nyt työttömyyteen sopeutumiseen, eikä työttömyyden vähentämiseen, kuten järkevintä olisi. Samanaikaisesti nykyiset työntekijät painavat töitä urakalla ja ylitöitä on niin paljon kuin jaksaa tehdä. Nuoret koulutetut työntekijät ovat työttömyyskortistossa ja voivat henkisesti pahoin ja syrjäytyvät, kun taas osa yli 55-vuotiaista sairaista uupuneista työntekijöistä on saanut useista hakemuksista huolimatta hylkäävän eläkepäätöksen täysin käsittämättömästä syystä, tämä on nurinkurista.
Ministerit sanovat, että valtion verotusta alennetaan. Se aiheuttaa sen, että kuntien valtionosuuksia taas leikataan. Ministerit sanovat myös, että kuntien on nostettava veroäyriään kattaakseen kulueränsä. Mitä veronalennus puhetta tämä tällainen oikein on, kierrätetään valtion progressiivinen vero köyhille kunnille ja kuntalaisille. Valtion ja kuntien ja hyvinvointialueiden palvelujen maksuja nostetaan: terveyskeskusmaksuja, sairaalamaksuja, lääkekustannuksia jne. Sitten ministerit vielä muka varoittelevat inflaatiosta tavallisia kansalaisia, kansalaisten ei saisi vaatia palkankorotuksia, ettei sosiaalietuuksia tarvitsisi korjata inflaatio korotuksilla, vaikka sosiaalietuudet laahaavat Suomessa jo jäljessä reaalitasosta eriarvoistavan sosiaalipolitiikan ja inflaation takia.
Ja ministerit vielä väittävät nyt, että sosiaalietuuksista on muka vara vielä leikata miljoonia ja antaa veronalennuksia rikkaille miljoonilla. Ei hyvää päivää, missä vallan sokaisemassa utopiassa meidän ministerimme elävätkään, kaukana kansalaisten arkitodellisuudesta.

 Maatalousyrittäjän ja pienyrittäjän työn arvostus

Jos maatalousyrittäjä tai pienyrittäjä ei arvosta omaa työtään, eikä saa pitää työllään tai tavarallaan kannattavaa hintaa, niin siitä seuraa kuin joukkolahtaus ja teurastus tai konkurssi ja useiden työpaikkojen menetys. Jos taas maatalousyrittäjä tai pienyrittäjä pitää tavarallaan sellaisen hinnan, millä pystyy elättämään perheensä ja työllistämään mahdollisimman monta työntekijää, niin häntä voi toki haukkua ahneeksi, tuntematta todella häntä.
Jos valtio perii nykyisin jopa 70 % tuotteen hinnasta piiloveroina, niin sittenkin tuotteen hinnasta tietenkin voi vieläkin syyttää, ketäs muutakaan kuin maatalousyrittäjää ja pienyrittäjää. Piiloverotus korottaa tuotteiden hintoja ja tuo valtion kassaan kaivattuja verotuloja. Mutta kun valtio sitten toisella kädellä alentaakin nyt hyvätuloisten tuloveroja, niin toisella kädellä valtion kuitenkin vielä haluaa ottaa, elikkä nyt valtio sitten huonontaakin julkisia palveluja ja leikkaa sosiaaliturvasta. Ei lainkaan hyvä yhtälö demokraattisessa hyvinvointivaltiossa. Meidän oman maamme kaikkien kansalaisten pahoinvointi ja huono-osaisuus vain lisääntyy.

 Naisten aliarvostus koko elinkaarella – myös ns mummoralli - poliittisia arvovalintoja yhteiskunnassa

Ennen vanhaan odotettiin joissakin perheissä mieluummin poikalasta kuin tyttöä, nimittäin vanhempien työn jatkajaksi ja vanhuuden turvaksi. Syytettiin jopa naisia, jotta naisissa on se vika, jos syntyy vain tyttölapsia perheeseen. Tytöt eivät saaneet käydä kouluja niin kuin pojat, koska heidän piti kotona huolehtia pienemmistä sisaruksista ja auttaa kotitöissä. Tuttava mummo sai käydä vain ekaluokan kansakoulua.
Naisten kotona tekemää työtä ei arvosteta edelleenkään yhteiskunnassa. Naiset tekevät kotona tärkeää hoivatyötä lastensa hoitajina ja vanhempiensa ja jopa puolisonsa omaishoitajina. Kotihoidontuki ja omaishoidontuki ei ole vieläkään riittävällä tasolla työn kuormittavuuteen nähden. Molempien tukien pitäisi myös kerryttää eläkettä tulevaisuudessa.
Naisvaltaisilla hoiva-aloillakin simputetaan naisia työyhteisöissä. Naisille kirjoitetaan hoiva-alalla lyhyitä työsopimuksia vastoin lakia. Sitten vielä määräaikaisia työsopimuksia katkaistaan naisilta lainvastaisesti, kun he ovat jäämässä äitiyslomalle, monet naiset eivät saa näin äitiyslomalta lainkaan palkkaa. Olen saanut kolme biologista lasta ja olin töissä sairaalassa, joka kerta määräyskirjani katkaistiin äitiyslomani alkaessa.
Eläkekertymä jää niillä naisilla heikommaksi kuin miehillä, jotka äidit hoitavat lapsiaan pidempään kotona ja joilla on vain lyhyitä työsopimuksia hoiva-alalla sekä osa-aikaisia työsopimuksia. Nämä naiset elikkä siis mummot saavat jopa alle 1000e eläkettä kuussa tänäkin päivänä armon vuonna 2025.
Nyt ajetaan sitten ns mummorallia. Naisten arvostus ja heidän työnsä arvostus on nollassa tässäkin asiassa yhteiskunnassamme. Vanhoja yhteiskunnan hyväksi työnsä tehneitä ja veronsa maksaneita ihmisiä kuskataan hyvinvointialueilla ympäri kyliä bensarallia holtittomasti. Omaiset eivät pääse hoitamaan vanhuksiaan kauas toiselle puolelle hyvinvointialuetta, jopa saattohoito on omaisilta näin estetty. – Järkyttävää.

 Luottoa – onko vai ei

Ennen vanhaan oli joskus tapana antaa suoraan kauppaliikkeissä luottoa tai sitten sitä ei annettu ennen vanhaankaan, riippui ihan kauppiaasta. Isäni oli jotain varhaisteini-iässä ja hänen pikkuveljensä melkein alle murrosikäinen, kun he menivät Oulun läänin Pihtiputaalle pöllisavottaan jollekin isolle metsäfirmalle.
Metsäfirman työnjohtaja ei antanut pojankoltiaisille kottia pöllisavotasta, niin kuin aikuisille tukkijätkille, mutta kun isällä ei ollut köyhän torpan poikana yhtään rahaa ostaa ruokaa itselleen eikä pikkuveljelleen ja nälkä ja vilu oli kova kasvavilla pojankoltiaisilla talvipakkasella vähissä vaatteissa.
Isäni meni lähikyläkauppaan ja pyysi saada velaksi ruokaa siihen asti, kun ensimmäinen tili tulee halkomotista. Kauppias ei suostunut ensin tähän, mutta kun isältä pääsi itku ajatuksesta, että he pikkuveljen kanssa kuolee nälkään vieraalla paikkakunnalla kaukana kotoa, niin kauppias heltyi ja lupasi, että ota ihan mitä itse haluat, saat vaikka mitä ottaa, ota nyt vaan ihan ilmaiseksi saat kaiken ottaa. Isä otti leipäpalan ja läskipalan velaksi, mutta kävi maksamassa ne heti ensitilistä.
Nyky-Suomessa kyllä erään sukulaiseni kauppaliike meni pohjoisessa konkurssiin, kun hän antoi maatalonisännille luottoa ruokaostoksiinkin, eivätkä nämä sitten rahapulassaan maksaneetkaan tätä ruokaluottoaan takaisin.
Huoltoaseman kassamyyjänä ollessani minulle hyväuskoiselle on annettu luottoani vastaan pantiksi kelloja, kännyköitä, sormuksia tms., sanoen että tulen takaisin heti kun saan pankista haettua rahaa ja maksan ja lunastan arvotavarani takaisin. Jälkeenpäin poliisin, ei siis sen velallisen ja maksuvelvollisen, tullessa paikalle onkin selvinnyt, että ne kaikki arvotavarat ovat olleet varastettuja.
Kaikki reaktiot:
Merja Tarvainen, Sari Hannele Hyvärinen ja 7 muuta
1
Tykkää
Kommentti
Jaa