Itken kuutamoon
olin superäiti
- itken kuutamoon...
itse viineritkin väsäsin
pullat, leivätkin paistoin
lapset hyvän ruuan maistoi
kuka nyt palaneenkärya haistoi
marjat, herkut pakastin
koska lapsia rakastin
keitokset lapsille päivällä keitin
lenkkipiirissä talviturkin avannossa illalla heitin
puunasin ja vahasin
aherrin ja uurastin
yötkin lapsia hoidin rakastin
lapset hoidin jopa naapurin
perhekerhoakin lasten kanssa vedin
kunnes koitti päivä hirmuinen tuo
jota en toivoisi yhdenkään äidin luo
sitten tuli synkkä hetki
loppui superäidin retki
veto loppui kertakaikkiaan
hymyillyt en enää laisinkaan
olinkin nyt kovin arka
simputettu raukka parka
lapsetkaan eivät muista enään
kuinka leikittiin ja laulettiin
yhdessä askarreltiin
leivottiin ja touhuttiin
kotitöitä hommattiin
burn out vei voimat multa
askel ei lyönyt enää tulta
monia synkkiä pimeitä vuosia
päiviin turhia harmaita kuosia
toipumisen taival hidas
kun on ollut helvetin kidas
siitä se vaan kuitenkin lähti
kun elämääni tuli uusi kiintotähti
uusi rakkaus voimistaa
syvätkin haavat umpeen parantaa
toivon vielä meille yhdessä
paljon vuosia armorikkaita
made by silja 9/2016
